Sirkkaa, suolta vai solumaataloutta?

Tulevaisuuden ruokaa pohdittiin yhdessä nuorten kanssa Tiedekeskus Pilkkeessä Rovaniemellä. Tässä blogitekstissä kerrotaan Tiedekeskus Pilkkeen loppuvuodesta 2021 järjestämän työpajan suunnittelusta ja toteutuksesta sekä idean jatkokehityksestä. Pilottihankkeen yhteistyökumppaneina toimivat Diakonissalaitoksen Vamos Rovaniemi ja VTT.

Suunnittelu yhdessä nuorten kanssa

Tulevaisuuden ruoka -työpaja toteutettiin osana Suomen tiedekeskukset ry:n Muotoillaan tiedettä yhdessä -kokeilusarjaa. Kyseessä on tiedekasvatuksen kehittämisohjelma, jonka tarkoituksena on kehittää innovatiivisia toimintamalleja ja ideoita 15–25-vuotiaiden nuorten kanssa. Toiminnan periaatteena on kartuttaa tiedepääomaa antamalla nuorille mahdollisuus tuoda esiin aiheita ja ideoita sekä kokeilla niiden ratkaisemista käytännön tasolla. Tämän pohjalta nuorten ääni voidaan huomioida entistä paremmin tiedeoppimisen kehittämisessä. Työpaja suunniteltiin yhdessä nuorten kanssa koettavaksi moniaistisesti ja toiminnallisesti. Tärkeinä seikkoina pidettiin nuorten innostamista tieteen pariin, avoimen keskustelun käymistä, palautteen antamista ja saamista sekä uusien kokemuksien mahdollistamista.

Työpajan suunnittelussa kuultiin alusta alkaen nuoria ja rohkaistiin heitä kertomaan toiveistaan. Suunnitteluvaiheessa järjestettiin tapaaminen heille kotoisassa ympäristössä Vamos Rovaniemen tiloissa välipalatuokion merkeissä. Ensimmäisen kohtaamisen osana olleesta VTT:n tutkija Anu Seiston solumaatalous-luennosta saatiin myös aihetta tukevaa ja innostavaa lisätietoa. Osa luennon sisällöstä oli ennalta tuttua, mutta koimme yhdessä myös aitoja häkeltyneen ihmetyksen tunteita.

Nuoret pohtivat annettujen tehtävien avulla tulevaisuuden ruoan ideaa ja esille nousivat muun muassa kasvisruoka, hyönteiset, pillerit, jauheet, paikallisuus, tuoreus, luonnonmarjat, lihan korvaaminen. Näitäkin ideoita otimme mukaan työpajaan parhaamme mukaan.

Moniaistisia kokemuksia työpajassa

Tiedekeskus Pilkkeen järjestämä työpaja oli yhtenä osana Tutkitun tiedon teemavuoden ohjelmistoa. Iltapäivän aikana kokeiltiin, tutkittiin ja innovoitiin avoimesti ja yhdessä. Maistelimme erilaisia elintarvikkeita, tarkastelimme aistimuksia, tutkimme tuotetietoja ja ideoimme tulevaisuuden ruokia yhdessä. Nuoret pääsivät tutkimaan myös puun rakennetta ja tutustumaan laserleikkaukseen sekä muutenkin tiedekeskuksen kiinnostaviin kohteisiin.

Keskusteluissa jaettiin aistikokemuksia ja kuunneltiin kiinnostuneina, miten muut kokivat ruoan tuoksuja, makuja, suutuntumaa, ulkonäköä sekä ääniä. Käytimme apuna aistimuskortteja sanoittamisen helpottamiseksi ja niidenkin määritelmistä virisi monipuolista ajatuksenjuoksua. Maistiaisten pohjalta ideoitiin uusia käyttökohteita luonnosta saataville raaka-aineille. Mielenkiintoisena koettiin myös ennakko-odotusten ja työpajakokemusten vertailu sekä kokeilemaan rohkaistuneiden maistelijoiden elämykset.

Maistellut ruoat ja juomat

Quorn-sieniproteiini

Kaurajogurtti

Soijajogurtti

Xylitol-pastillit

Mustikkajauhe

Kuusenkerkkäjauhe

Kuusenkerkkäsuklaa

Kalasuklaa

Porosuklaa

Kaurakeksi

Limonadi

Mehu

Vesi

Kahvi

Tee

Työpajassa tutkittiin myös tarkemmin ruokien ja juomien ainesosia. Osa niistä oli hyvinkin tuttuja, osa uusia ja odottamattomia. Huomiota kiinnitettiin myös ainesten alkuperään ja jalostusasteeseen. Tutkimme myös kevyiden tietotekstien avulla puusta saatavia ravintoaineita ja suunnittelimme lennokkaasti niiden käyttömahdollisuuksia tulevaisuudessa. Tiedekeskus Pilkkeen näyttelykohteista työpajaan valikoitunut Bioajan hottikset -kohde antoi nuorille lisätietoa puupohjaisista ainesosista elintarvikkeissa. Pilke Shopin valikoimaan tutustuessa pääsimme yhdessä pohtimaan myös tuotteiden vastuullisuutta esimerkiksi kiertotalouden kautta.

Nuorten toiveissa oli saada mukaan pelillisiä toimintamuotoja ja suoritimmekin muutamia haasteita seppo.io-sovelluksessa. Tässä seuraavana osa kysymyksistä ja vastauksista.

K: Mitä ruokaan liittyvää löysit tiedekeskuksen tai myymälän hottikset-kohteilta?

V: Astioita, viinipönikkä, mehupurkki, vuoka, kuusenkerkkäjauhetta, väinönputkiyrttishotti.

K: Miltä näyttää tulevaisuuden ruokaympyrä tai lautasmalli?

V: Selluloosaa, quornia, jauheita, kasvipohjaisia syötäviä.

K: Tulevaisuuden ruoka on _____________.

V: Ekologista, synteettistä, itse kasvattamaa, kallista, omavaraista, paluuta menneeseen, porosuklaata, mustikkasuklaata, enemmän luomua ja lähituotettua.

Tekeminen innostaa oppimaan

Päätöstilaisuus järjestettiin pari päivää työpajan jälkeen, jolloin kohtasimme taas Vamoksen omissa tiloissa. Ohjelmassa oli osallistujatodistuksen jakoa, palautekeskustelua, toiveita tulevasta ja vielä hieman uusia makukokemuksia, sillä joimme pakuriteetä, joka ei ollut ehtinyt mukaan työpajaan. Pakuriteemakuja oli neljää erilaista ja ne maistuivat kaikki hyvin.

Työpajan jälkeisissä keskusteluissa nuoret innostuivat erityisesti bioreaktorissa kasvatetusta kahvista sekä oman ruoan kasvatusmahdollisuuksista kotiolosuhteissa. Mietimme myös tulevaisuuden ruoan mahdollisuuksia ja esiin nousi kasvisruoka, hyönteiset ja pillereiden potentiaalisuus kokonaisen aterian korvaamiseen. Lähiruokakeskustelussa juttelimme metsästä saatavista aineksista, kuten sienistä, marjoista ja riistasta. Näistä monilla olikin jo omakohtaista kokemusta lapsuudesta lähtien.

Työpajan mieleenpainuvimmat kokemukset olivat olleet kalasuklaa, erilaiset makean ja suolaisen yhdistelmät sekä kuusenkerkkäjauhe. Lennokkaista keskusteluista mieleen oli painunut muun muassa tarina kokeista, jotka söivät omista soluistaan kasvatettua ja valmistettua ruokaa sekä mahdollisuudet ruoan kasvatukseen kaupungeissa. Koko projektin kautta nuorille oli virinnyt ajatuksia muun muassa sirkkojen, toukkien ja sienten kotikasvatuksesta tai mahdollisuudesta tiivistää puhdasta vettä pillereiksi tuleville sukupolville.

Työpajan päätyttyä keskusteltiin yhteisesti kokemuksesta ja Suomen tiedekeskukset ry:n toiminnan osana olemisesta. Sekä järjestäjät että osallistujat kokivat tärkeäksi varmistaa, että nuorten ääni tulee esille tulevaisuuden ruoan tematiikassa. Aiheiden ja ideoinnin avoimuus sekä nuorten vaikuttaminen tieteelliseen tutkimukseen tulisi jatkossa olla enemmän läsnä jokapäiväisessä keskustelukulttuurissa.

Jatkossa nuoria kiinnostaisi päästä työpajaan, jossa opetellaan ruoan kasvatusta omassa kodissa. Nuorille tärkeäksi asiaksi työpajoissa osoittautui toiminnallinen tekeminen, ja se koettiin oppimaan innostavista elementeistä kaikkein tehokkaimmaksi. Muita innostavia elementtejä olivat muun muassa näyttöruudut, pelillisyys, tapahtumat, tiedekeskuksen ja museon yhdistelmä sekä side käsiteltävään aiheeseen tutun kautta.

Tiedekeskus Pilke pyrkii kehittämään työpajoja entistä enemmän yhteistyössä osallistujien kanssa. Suomen tiedekeskukset ry:n Muotoillaan tiedettä yhdessä -kokeilusarja on loistava alusta tällaiselle toiminnalle. Kokemuksemme mukaan nuorilla on ideoita tuoreilla näkökulmilla ja intoa kehittää toimintamalleja yhteiskunnassamme. Tavoittelimme projektin suunnittelussa tasavertaista asetelmaa tiedekeskuksen väen ja työpajaan osallistuneiden nuorten välille. Luomalla rungon ja tarjoamalla toimintaympäristön mahdollistimme välittömämmän kohtaamisen sekä keskinäiseen luottamukseen perustuvan keskusteluyhteyden.

Touko Heikkinen

Kirjoittaja on Tiedekeskus Pilkkeen tuottaja