Kuka puuttuu joukosta?

Tiedekeskus Heureka tuntee yleisöään aika hyvin, monin eri menetelmin. Olemme päivittäin vuorovaikutuksessa. Asiakaspalvelu tervehtii sisääntulijat ja kohtaa heidän ensimmäiset tarpeensa. Innoittajat kohtaavat yleisöä näyttelyissä, tapahtumissa ja järjestetyissä ohjelmissa, laboratorioissa, työpajoissa, tiedeteatterissa ja Ideaverstaalla. Pajapäivystäjä käy huolehtimassa laitteiden toimintakunnosta ja kohtaa samalla yleisöä. Joskus näyttelysuunnittelijat haastattelevat yleisöä tulevien mahdollisten näyttelyaiheiden tiimoilta tai testauttavat prototyyppien toimivuutta. Yhteiskehittämisen menetelmiä on myös käytetty näyttelysuunnittelussa ja oppimispelien kehittäjien kanssa.

Vuosittaiset yleisöhaastattelut tarjoavat järjestelmällisimmin tietoa Heurekan yleisöstä. Lähemmäs 1500 vierailijaa pyydetään ja suostuu haastateltavaksi vuoden mittaan. Haastattelujen perusteella päättelemme, miten olemme onnistuneet ja missä tuotteessa tai palvelussa on ehkä parantamisen varaa. Aina ei muutoksia pystytä tekemään, mutta ainakin otetaan opiksi ja yritetään seuraavalla kerralla osua paremmin.

Helmikuussa talvilomien aikaan alkoivat tämän vuoden yleisöhaastattelut. Taustatietojen ja tyytyväisyyden lisäksi kysymme mm. käynnin syytä, odotuksia ja niiden toteutumista. Haastattelimme 255 henkilöä ja nyt kysyimme ensimmäistä kertaa myös vastaajien äidinkieltä. Heitä, jotka asuvat Suomessa, mutta puhuvat äidinkielenään muuta kuin suomea tai ruotsia, haastatteluihin osui 19 henkilöä. Äidinkielistä mainintoja saivat venäjä, viro, englanti, kiina, vietnam, turkki, espanja ja ukraina. Heurekan kotikaupungissa Vantaalla vieraskielisiä asukkaita on 22 % eli korkein osuus Suomessa. Venäjän ja viron jälkeen puhutuimmat vieraat äidinkielet Vantaalla ovat arabia, somali ja albania. Miksi heitä ei osunut haastateltavien joukkoon?

Heureka on ottanut ohjelmaansa etsivän tiedekeskustyön. Pyrimme tunnistamaan ja kontaktoimaan ihmisryhmiä, jotka ovat aliedustettuina kävijäkunnassamme. Vaikka haastattelumme otos ei ollut vallan suuri, oletan, että löysimme haastattelukysymyksellä tekemistä. Vieraskielisillä on omia yhdistyksiään, joihin aiomme ottaa yhteyttä ja kuulostella, mikä heille olisi merkityksellistä. Olisi pieni ihme, jos tieteen maailmasta ei löytyisi mitään, mikä heitä kiinnostaisi. Tieteelle ei mikään inhimillinen ole vierasta. Ihmisillekään ei tiede saisi jäädä vieraaksi. Onhan se luotettavin tapa jäsentää maailmaa ympärillämme.

Mikko Myllykoski

Kirjoittaja on Heurekan toimitusjohtaja ja Suomen tiedekeskukset ry:n puheenjohtaja