17.03.2026
Blogi

Tiedeosallisuus ja tiedeviestinnän dialoginen käänne

Mitä on tiedeosallisuus? Yksinkertaisimmillaan tiedeosallisuuden (science engagement) voi ajatella olevan ihmisten vuorovaikutusta tieteen, tutkitun tiedon ja tutkimuksen kanssa. Yksi tapa hahmottaa tiedeosallisuutta on etsiä sille vastakohtia, kuten osattomuus, passiivisuus, syrjäytyminen, vieraantuminen tai välinpitämättömyys suhteessa tieteeseen, tutkittuun tietoon ja tutkimukseen. Tiedeosallisuus-käsitteen ajankohtaisuus selviää ehkä parhaiten, kun sitä tarkastelee suhteessa sen lähikäsitteisiin tiedelukutaitoon ja tiedeymmärrykseen. Kaikki kolme käsitettä ovat syntyneet eri aikoina ja vakiintuneet tiedeviestinnän ja -kasvatuksen käyttöön kuljettaen mukanaan erilaisia tavoitteita ja näkökulmia.

Lue lisää
25.02.2026
Blogi

Yleisötyön ulottuvuuksia

Mitä on yleisötyö ja ketkä sitä tekevät? Suomen tiedekeskukset ry:n jäsenet osallistuivat syyskuussa 2025 kyselyyn, jonka tavoitteena oli luoda kokonaiskuvaa tiedekeskuksissa tehtävästä yleisötyöstä. Vastauksista paljastui, että yleisötyössä on ulottuvuuksia riippuen vuorovaikutuksen eri muodoista yleisöjen kanssa.

Lue lisää
27.01.2026
Tapahtuma

III Tiedekeskuspäivät 10.–11.3.2026: Yhteistyö ja tulevaisuus

Suomalaista tiedekeskusväkeä kokoavat Tiedekeskuspäivät 2026 teemalla Yhteistyö ja tulevaisuus järjestetään 10.–11.3.2026 Helsingissä, Helsingin yliopiston Tiedemuseo Liekissä (Fabianinkatu 33). Toivotamme kaikki Suomen tiedekeskukset ry:n jäsenorganisaatioissa työskentelevät lämpimästi tervetulleiksi tapaamaan kollegoita, vertaisoppimaan ja jakamaan ajatuksia ja kokemuksia!

Lue lisää
13.01.2026
Blogi

Lukuintoa ja tiedeoivalluksia koululaisille

Suomen tiedekeskukset ry ja Heureka toteuttivat vuosina 2024 ja 2025 Tietokirjafanit-hankkeen, jossa järjestettiin tietokirjailijoiden vierailuja sekä niihin liittyviä työpajoja kirjastoissa, kouluissa ja verkostoon kuuluvissa tiedekeskuksissa. Tavoitteena oli tukea lasten ja nuorten lukutaitoa ja lukuharrastusta sekä vahvistaa luotettavan tiedon tunnistamisen valmiuksia.

Lue lisää
Aleksander Reichsteinin Korjaamatonta korjaamassa -teos
31.01.2025
Tapahtuma

II Tiedekeskuspäivät 11.–12.3.2025: Korjaus & dialogi

Maailmanhistorian toiset suomalaista tiedekeskusväkeä kokoavat Tiedekeskuspäivät 2025: Korjaus & Dialogi järjestetään 11.–12.3.2025 Mikkelissä, Sodan ja rauhan keskus Muistissa (Ristimäenkatu 4, Muistin auditorio). Toivotamme kaikki Suomen tiedekeskukset ry:n jäsenorganisaatioissa työskentelevät lämpimästi tervetulleiksi tapaamaan kollegoita, jakamaan ajatuksia ja kokemuksia – oivaltamaan yhdessä!

Lue lisää
19.12.2024
Blogi

Yhdessä kävijöiden kanssa

Mukaanottavan tiedekeskustyön tavoitteena on luoda ihmisille ja yhteisöille mahdollisuuksia osallistua tiedekeskusten palveluiden, ohjelmien ja tuotteiden kehittämiseen. Tiedekeskustyötä voidaan kehittää myös perinteisellä puuteperustaisella lähestymistavalla (deficit model). Tällöin asiantuntijat ja ammattilaiset määrittelevät oleellisen tiedon, kävijöiden kiinnostuksen kohteet ja tiedon ”puutteet”. Tiedekeskusten viesti myös saavuttaa todennäköisimmin ne ihmiset, jotka tuntevat jo entuudestaan tiedekeskuksen sekä sen toiminta- ja viestintätavat.

Lue lisää
28.11.2024
Blogi

Kurotuksia – tiedekeskus tulee luoksesi

Tiedekeskusverkoston väkeä kokoontui syyskuun lopussa Tiedekeskus Tietomaan kutsumana Ouluun jakamaan kokemuksia ja näkemyksiä jäsenorganisaatioidemme outreach-toiminnasta eli tiedekeskusten omien tilojen ulkopuolelle liikkuvista tiedeviestinnän ja -kasvatuksen muodoista. Yksi kokoontumisen tärkeimmistä tavoitteista oli kerryttää yhteistä ymmärrystä siitä, miten ihmisten luokse etsiytyvää tiedekeskustyötä verkostossamme määritellään ja harjoitetaan.

Lue lisää
Ihmisiä istumassa kasvotusten ringissä keskustelemassa.
30.10.2024
Blogi

”Jokaiselta voi oppia jotain”

Ylen järjestämillä Hyvin sanottu -keskustelufestivaaleilla Lahdessa kysyttiin tänä vuonna ”Mistä tiedän, että tiedän?” Suomen tiedekeskukset ry:n, Tiedekeskus Heurekan, FINSCI-hankkeen ja Suomen Kotiseutuliiton yhdessä järjestämään keskusteluun osallistui 17–18-vuotiaita nuoria ja 65–91-vuotiaita aktiivisia eläkeläisiä.

Lue lisää