Mitä on tiedepääoma?

Suomen tiedekeskukset ry oli vuosina 2020–2026 mukana Suomen Akatemian strategisen tutkimuksen neuvoston (STN) rahoittamassa FINSCI (engl. Fostering Finnish Science Capital) -tutkimuskonsortiossa, joka tutki suomalaisten tiedepääomaa. Yhdistyksen ja Tiedekeskus Heurekan yhteinen osahanke ”Tieteen demokratisointi uudenlaisen osallistamisen keinoin” etsi uudenlaisia menetelmiä tiedeymmärryksen ja tiedeosallisuuden kartuttamiseksi. Sen jälkimmäisellä kolmivuotiskaudella 2023–2026 hankkeen vastuullisena johtajana toimi Johanna Enqvist ja ensimmäisellä kaudella 2020–2023 Tapio Koivu. Hankevastaavana ja tutkijana toimi Kaisa Torkkeli.

Tiedepääomalla tarkoitetaan tiedettä koskevaa ymmärrystä, asenteita, tietoja ja taitoja, joita jokainen meistä kartuttaa elämänsä aikana. Käsitteen loi professori Louise Archer tutkimusryhmineen Lontoon King’s Collegessa, alalajiksi sosiologi Pierre Bourdieun määrittelemälle kulttuuriselle ja sosiaaliselle pääomalle. Tutkimuksen työkaluna tiedepääoma auttaa tunnistamaan yhdenvertaisen tiedeosallisuuden esteitä ja kannustimia.

Tiedepääomalla tarkoitetaan ihmisten sosiaalista ja kulttuurista yhteyttä ja etäisyyttä tieteeseen ja tutkimukseen sekä heidän tähän liittyvää toimijuuttaan ja osallisuuden kokemustaan. FINSCIn Suomessa asuvaa aikuisväestöä koskeva tutkimus jakaa tie­depääoman neljään ulottuvuuteen: 1) tiedeasenne, 2) tiedeidentiteetti, 3) varhainen kannustus tieteen pariin ja 4) vierailu tieteeseen liittyvissä pai­koissa (ks. kuvio yllä).

Tiedepääoma ja sen arvostus kehittyy erilaissa kulttuurisissa ja sosi­aalisissa elinympäristöissä eri tavoin. Tämä auttaa ymmärtämään myös ihmisten moninaisia näkökulmia tieteeseen ja tutkittuun tietoon. Ihmisten tiedepääomaan vaikuttavat oma ja vanhempien koulutus sekä asuinpaikka ja arkiympäristössä kertyneissä kokemuksissa muovautuvat tiedeasenteet ja -identiteetti.

Suomen tiedekeskukset ry:n ja Heurekan osahanke FINSCI-tutkimushankkeessa tuotti sekä tutkimustietoa että uusia käytäntöjä. Työpaketin toimintaa ohjasi pyrkimys tavoittaa ja kohdata yleisöjä, joille tiede ja tiedekeskukset eivät ole tuttuja tai helposti lähestyttäviä. Hankkeessa kokeiltiin ja kehitettiin uusia osallistumisen kei­noja sekä kerättiin hyviksi tiedettyjä ja jo testattuja malleja haastattelemalla tiedekeskusverkoston jäseniä. Tavoitteena oli siis tieteen sisältöjen ja prosessien avaaminen ja saavutettavuuden parantaminen tukemalla uusien yleisöjen mahdol­lisuuksia osallistua tiedekeskusten toimintaan. Osahankkeen tuloksena syntyi esimerkiksi tiedeosallisuutta käsittelevä julkaisu. Lisää tiedepääomasta voit lukea myös muista yhdistyksen julkaisusivulla listatuista kirjoituksista.

Tiedepääoma on ymmärrettävissä sivistyksen ulottuvuudeksi, joka elää jaettuina arvoina, arvostuksina ja asenteina ihmisten välisissä suhteissa ja vuorovaikutuksessa. Tiedepääoma kattaa kriittisen ajattelun, tutkivan asenteen ja tieteellisen tiedon merkityksen niin henkilökohtaisissa arjen valinnoissa kuin poliittisessa päätöksenteossakin. Yhteisen tiedepääomamme kartuttaminen edistää yhteiskunnallista luottamusta, oikeudenmukaisuutta ja yhdenvertaisuutta.

Alla oleva piirrosvideo avaa tiedepääoman osatekijöitä ja karttumista.