Mitä tiedeosallisuus on ja miksi sitä kannattaa edistää – ja miten? Suomen tiedekeskukset ry on julkaissut Kaisa Torkkelin, Leena Kaakisen ja Johanna Enqvistin kirjoittaman kirjan Tiedeosallisuuden sävyt: Tietoa ja tukea tiedekeskusten ja -museoiden yleisötyöhön.
Kirja on avoimesti luettavissa ja ladattavissa yhdistyksen verkkosivuilla. Lisäksi tekijät ovat laatineet siitä 12-sivuisen tiivistelmän, joka toimii nopeasti omaksuttavana kiteytyksenä ja johdatuksena tarkempaan perehtymiseen.
Tiedeosallisuuden sävyt -kirja tukee tiedekeskuksissa ja -museoissa tehtävää yleisötyötä tarjoamalla tietoa tiedeosallisuudesta. Kirja sisältää vuorovaikutteista tiedeviestintää ja osallisuustyötä koskevaa tutkimustietoa sekä käytännön työvälineitä yleisölähtöisen tiedekeskustyön tueksi.
Sana tiedeosallisuus on ehdotuksemme englanninkielisen käsitteen science engagement suomennokseksi. Sana korostaa tiedeviestijöiden ja yleisöjen arvostavaa vuoropuhelua, aktiivista vuorovaikutusta ja osallistumista sekä molemminpuolista oppimista yksisuuntaisen opettamisen tai tiedon välittämisen sijaan. Se kytkeytyy myös laajemmin museoiden ja muiden yhteiskunnallisten toimijoiden osallisuustyöhön.
Tiedeosallisuuden sävyt on syntynyt osana monitieteistä Fostering Finnish Science Capital (FINSCI) -tutkimushanketta, joka tutki ja kartutti suomalaisten tiedepääomaa vuosina 2020–2026. Tiedekeskus Heurekalla ja Suomen tiedekeskukset ry:llä oli FINSCI-hankkeessa yhteinen työpaketti, jossa tavoiteltiin tieteen demokratisoimista uudenlaisin osallistumisen keinoin.
Hankkeessa tarkasteltu tiedepääoman käsite auttaa ymmärtämään ihmisten moninaisia näkökulmia tieteeseen ja tutkittuun tietoon. Tiedepääomalla tarkoitetaan ihmisten sosiaalista ja kulttuurista yhteyttä ja etäisyyttä tieteeseen ja tutkimukseen sekä heidän tähän liittyvää toimijuuttaan ja osallisuuden kokemustaan. Tiedepääoma jakautuu epätasaisesti iän, vanhempien ja oman koulutuksen sekä maantieteellisen asuinpaikan mukaan. Jotta tiede kuuluisi mahdollisimman monille ja tiedepääomaa olisi yhdenvertaisesti saatavilla, tarvitaan toimenpiteitä tiedeosallisuuden vahvistamiseksi. Jos ihmisten tiedepääoman karttuminen on päämäärä, tiedeosallisuuden vahvistaminen voi olla keino.
Tiedekeskusten osallisuustyössä vahvistetaan tiedeosallisuutta ottamalla erilaisia yleisöjä ja yhteisöjä mukaan toiminnan suunnittelu- ja kehitystyöhön. Sen tuloksena voidaan saada aikaan moninaisten yleisöjen tarpeita aiempaa paremmin huomioivia palveluja, näyttelyitä ja tapahtumia.
Tiedeosallisuuden sävyt -julkaisussa jäsennetään tiedeosallisuutta erilaisista näkökulmista ja hahmotetaan sen erilaisia sävyjä ja ilmenemismuotoja. Osallisuuden sävyjä havainnollistetaan suomalaisista tiedekeskuksista kerätyin esimerkein, jotka kertovat osallisuustyön käytännön toteutuksesta. Tavoitteena on auttaa yleisötyön suunnittelussa sekä sen edellytysten ja tavoitteiden määrittelyssä ja kirkastamisessa. Julkaisu tarjoaa välineitä myös toiminnan vaikuttavuuden arviointiin.
FINSCI-hankkeen aikana myös Suomen tiedekeskukset ry:n toiminta käynnistyi ja vakiintui. Hankkeen päättyessä vuonna 2026 yhdistyksellä oli 16 jäsenorganisaatiota, joissa vierailee vuosittain yhteensä yli 800 000 kävijää. Hankkeen perintö elää yhdistyksen toiminnassa, ja tiedeosallisuuden edistäminen jatkuu monipuolisin tavoin sen jäsenten työssä, mistä kirja tarjoaa inspiroivia tapausesimerkkejä.
Toivomme, että julkaisusta on hyötyä tiedekeskustyön ja vuorovaikutteisen tiedeviestinnän tukena ja sen tarjoamat esimerkit innostavat uusiin yhteistyöhankkeisiin!
Tutustu kirjaan: https://tiedekeskukset.fi/julkaisuja/tiedeosallisuuden-savyt-2026/
Tutustu tiivistelmään: https://tiedekeskukset.fi/julkaisuja/tiivistelma_tiedeosallisuuden_savyt_2026/
Edellinen