Mikä tiedepääoma?
Tiedepääomalla tarkoitetaan tiedettä koskevaa ymmärrystä, asenteita, tietoja ja taitoja, joita jokainen meistä kartuttaa elämänsä aikana. Käsitteen loi professori Louise Archer tutkimusryhmineen Lontoon King’s Collegessa, alalajiksi sosiologi Pierre Bourdieun määrittelemälle kulttuuriselle ja sosiaaliselle pääomalle. Tutkimuksen työkaluna tiedepääoma auttaa tunnistamaan yhdenvertaisen tiedeosallisuuden esteitä ja kannustimia.
Tiedepääoma on ymmärrettävissä sivistyksen ulottuvuudeksi, joka elää jaettuina arvoina, arvostuksina ja asenteina ihmisten välisissä suhteissa ja vuorovaikutuksessa. Tiedepääoma kattaa kriittisen ajattelun, tutkivan asenteen ja tieteellisen tiedon merkityksen niin henkilökohtaisissa arjen valinnoissa kuin poliittisessa päätöksenteossakin. Yhteisen tiedepääomamme kartuttaminen edistää yhteiskunnallista luottamusta, oikeudenmukaisuutta ja yhdenvertaisuutta.
Alla oleva piirrosvideo avaa tiedepääoman osatekijöitä ja karttumista.
Lisää aiheesta
Haasteena suomalaisen tiedepääoman vahvistaminen
Artikkeli / 11.11. 2021 – Tieteessä tapahtuu -lehti
Yhteiskuntamme polarisoituu sen suhteen, kuinka kansalaiset kartuttavat arjessa tarvittavia kykyjä ja osaamista. Osa kansasta hankkii aktiivisesti tietoa ja arvioi sitä kriittisesti ja objektiivisuuteen pyrkien. Osalle tähän ei tarjoudu mahdollisuutta tai siihen ei ole halua, kykyä tai motivaatiota. Eriarvoistuminen näkyy asenteissa ja suhtautumisessa tutkittuun tietoon.
Tiedepääoma – uusi näkökulma auttaa löytämään tiedeviestinnän mahdollisuuksia
Blogi / 15.2.2021 – Mikko Myllykoski – Vastuullinen tiede
Kun tieteen merkitystä yksilön elämässä tarkastelee hänestä itsestään päin, tilanne hahmottuu ihmisen tasalta ja ihmisen mittakaavassa. Tieteen ymmärrettäväksi tekemisessä on jo varhain tiedostettu niin sanotun puutosmallin ongelma. Puutosmallin mukaan yleisöltä puuttuu tietoa, jota tutkijoiden ja tiedeviestinnän ammattilaisten pitää sille tarjota.