Mikä tiedepääoma?
Tiedepääomalla tarkoitetaan tiedettä koskevan tietämyksen, asenteiden, kokemusten ja resurssien summaa, jota jokainen meistä kartuttaa elämänsä aikana. Käsitteen loi professori Louise Archer tutkimusryhmineen Lontoon King’s Collegessa, alalajiksi sosiologi Pierre Bourdieun määrittelemille kulttuuriselle ja sosiaaliselle pääomalle. Tiedepääoma rakentuu neljästä ulottuvuudesta: Mitä ihminen tietää? Miten hän ajattelee? Miten hän toimii? Keitä hän tuntee?
Tiedekeskusten ja tiedekasvatuksen näkökulmasta tiedepääoma on eräänlainen linssi, jonka läpi tiedekeskukset tarkastelevat toimintatapojaan. Miten esimerkiksi näyttelyt vastaavat erilaisten yhteisöjen ja moninaisista taustoista tulevien ihmisten kiinnostuksenkohteisiin ja tarpeisiin?
Alla oleva piirrosvideo kertoo, mistä tiedepääomassa on oikeastaan kyse.
Lisää aiheesta
Haasteena suomalaisen tiedepääoman vahvistaminen
Artikkeli / 11.11. 2021 – Tieteessä tapahtuu -lehti
Yhteiskuntamme polarisoituu sen suhteen, kuinka kansalaiset kartuttavat arjessa tarvittavia kykyjä ja osaamista. Osa kansasta hankkii aktiivisesti tietoa ja arvioi sitä kriittisesti ja objektiivisuuteen pyrkien. Osalle tähän ei tarjoudu mahdollisuutta tai siihen ei ole halua, kykyä tai motivaatiota. Eriarvoistuminen näkyy asenteissa ja suhtautumisessa tutkittuun tietoon.
Tiedepääoma – uusi näkökulma auttaa löytämään tiedeviestinnän mahdollisuuksia
Blogi / 15.2.2021 – Mikko Myllykoski – Vastuullinen tiede
Kun tieteen merkitystä yksilön elämässä tarkastelee hänestä itsestään päin, tilanne hahmottuu ihmisen tasalta ja ihmisen mittakaavassa. Tieteen ymmärrettäväksi tekemisessä on jo varhain tiedostettu niin sanotun puutosmallin ongelma. Puutosmallin mukaan yleisöltä puuttuu tietoa, jota tutkijoiden ja tiedeviestinnän ammattilaisten pitää sille tarjota.