Siirry suoraan sisältöön

Mikä tiedepääoma?

Tiedepääomalla tarkoitetaan kaikkea tiedettä koskevan tietämyksen, asenteiden, kokemusten ja resurssien summaa, jota yksilö kartuttaa elämänsä aikana. Käsitteen loi professori Louise Archer tutkimusryhmineen Lontoon King’s Collegessa. Tiedepääoma on alalaji sosiologi Pierre Bourdieun määrittelemille kulttuuriselle ja sosiaaliselle pääomalle. Se rakentuu neljästä ulottuvuudesta: mitä ihminen tietää, miten hän ajattelee, miten hän toimii ja keitä hän tuntee. 

Tiedekeskusten ja tiedekasvatuksen näkökulmasta tiedepääoma on eräänlainen linssi. Sen avulla tiedekeskukset tarkastelevat toimintatapojaan siitä näkökulmasta, miten ne näyttäytyvät eri ryhmille ja missä määrin esimerkiksi näyttelyt vastaavat eri ryhmien kiinnostuksenkohteisiin ja tarpeisiin.

Alla oleva piirrosvideo kertoo, mistä tiedepääomassa on oikeastaan kyse.

Lisää aiheesta

Haasteena suomalaisen tiedepääoman vahvistaminen

Artikkeli / 11.11. 2021 – Tieteessä tapahtuu -lehti

Yhteiskuntamme polarisoituu sen suhteen, kuinka kansalaiset kartuttavat arjessa tarvittavia kykyjä ja osaamista. Osa kansasta hankkii aktiivisesti tietoa ja arvioi sitä kriittisesti ja objektiivisuuteen pyrkien. Osalle tähän ei tarjoudu mahdollisuutta tai siihen ei ole halua, kykyä tai motivaatiota. Eriarvoistuminen näkyy asenteissa ja suhtautumisessa tutkittuun tietoon. 

Tiedepääoma – uusi näkökulma auttaa löytämään tiedeviestinnän mahdollisuuksia

Blogi / 15.2.2021 – Mikko Myllykoski – Vastuullinen tiede

Kun tieteen merkitystä yksilön elämässä tarkastelee hänestä itsestään päin, tilanne hahmottuu ihmisen tasalta ja ihmisen mittakaavassa. Tieteen ymmärrettäväksi tekemisessä on jo varhain tiedostettu niin sanotun puutosmallin ongelma. Puutosmallin mukaan yleisöltä puuttuu tietoa, jota tutkijoiden ja tiedeviestinnän ammattilaisten pitää sille tarjota.